Usein kysyttyä taloushallinnosta

Me Gyllingillä saamme usein kysymyksiä liittyen erilaisiin taloushallinnon käsitteisiin. Siksi kokosimmekin muutamia termejä alle, toivottavasti näistä on hyötyä. Mikäli jokin kohta jää mietityttämään tai toivoisit asiasta lisää tietoa niin voit aina kysyä neuvoa omalta taloushallinnon asiantuntijaltasi.

 

ALV: Arvonlisävero on kulutusvero, joka kohdistuu tuotteiden ja palveluiden kulutukseen. Yrittäjälle se on läpikulkuerä, ja lopullinen verorasite kohdistuu kuluttajalle. Jokaisella arvonlisäverorekisteriin kuuluvalla yrityksellä on y-tunnuksesta koostuva arvonlisäverotunniste.

Bruttotulos: Liikevaihto +/- valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot – materiaalit ja palvelut. Bruttotulos kertoo yrityksen euromääräisen kannattavuuden edellä mainittujen erien jälkeen.

Debet: Kahdenkertaisen kirjanpidon termi, debet merkitse veloitusta.

Edustusmeno: Yrityksen ulkopuolisiin sidosryhmiin kohdistuvia vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuvia menoja. Esimerkiksi tilanteet, joilla yritys pyrkii liikesuhteiden luomiseen tai entisten säilyttämiseen. Edustusmenoista 50% on vähennyskelpoisia.

Hankintameno: Arvo, jolla omaisuus on yrityksen omistukseen hankittu.

Kassakirja: Kertoo yrityksen kassan saldon. Kassakirja on täytettävä päiväkohtaisesti vähintään kerran viikossa. Kassakirja on käteistapahtumien tiliote.

Kassavirtalaskelma: Peruslaskelma, joka kuvaa yrityksen todellista maksuvalmiutta. Se on tuloslaskelman ja taseen ohella kolmas yrityksen taloudenpidon peruslaskelma. Kassavirtalaskelman avulla yrityksen todellinen maksuvalmius voidaan selvittää ennakkoon. Se toimii myös myynnin apuvälineenä, sillä se osoittaa, kuinka paljon tuotteita on myytävä, jotta kassastamaksut saadaan katettua. Lue lisää Gylling Portaalista.

Kredit: Kahdenkertaisen kirjanpidon termi, kredit merkitsee hyvitystä.

Kuitti Käteis,- luotto, – ja pankkikorttiostojen kuitit on säilytettävä ja toimitettava kirjanpitoon. Katso Gyllingin vaivaton ratkaisu täältä.

Leasing: Käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta, eli liisausta. Mahdollistaan koneen tai laitteen käyttö hankintahetkellä edullisemmin kuin ostamalla. Hankittava kone tai laite ei siirry käyttäjän omaisuudeksi.

Liikearvo: Yrityksen taseen osa, joka syntyy yleensä yrityskaupan yhteydessä. Se merkitään taseeseen aineettomaan omaisuuteen. Liikearvosta käytetään yleisesti myös nimitystä goodwill.

Liikevaihto: Myyntituottojen summa, josta on vähennetty arvonlisävero. Liikevaihtoon luetaan yrityksen tuotteiden ja palveluiden myynneistä saamat tulot vähennettynä myönnetyt alennukset ja myynnin määrään perustuvat verot.

Likviditeetti: Kuvaa yrityksen maksuvalmiutta ja maksukykyä sekä sitä, miten helposti jokin omaisuuserä on muutettavissa rahaksi.

Maksuperusteinen kirjanpito: Menot ja tulot kirjataan juoksevassa kirjanpidossa sille päivälle, jona maksu tapahtuu.

Myyntikate: Myyntikate osoittaa, kuinka paljon myyntituotoista jää kattamaan kiinteitä kustannuksia. Tuottojen ylittäessä kiinteät kustannukset, on liiketoiminta voitollista.

Osinko: Yritys voi jakaa osinkoa osakkeenomistajilleen kertyneistä voittovaroista. Osinko verotetaan osingonsaajan henkilökohtaisessa verotuksessa.

Peruskorko: Suomen valtiovarainministeriön määräämä korko. Se on viimeisen kolmen kuukauden aikana noteerattujen 12 kuukauden Euribor-korkojen pyöristetty keskiarvo. Peruskorko vahvistetaan kaksi kertaa vuodessa.

Reskontra: Osa kirjanpitoa, johon yrityksen tapahtumat on luetteloitu. Yleisemmin on käytössä myyntireskontra ja ostoreskontra. Myyntireskontra on luettelo myyntisaatavista, lähetetyistä laskuista ja niihin saapuneista suorituksista. Ostoreskontra vastaavasti on luettelo ostoveloista eli saapuneista laskuista ja niiden maksamisesta.

Sisäinen laskentatoimi: Johdon laskentatoimen synonyymi. Sisäinen laskentatoimi tuottaa yrityksen johdon tueksi taloudellisia laskelmia, ja sitä tehdään ensisijaisesti yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Suoriteperusteinen kirjanpito: Menot ja tulot kirjataan sille päivälle, jona hyödyke – tuote tai palvelu on siirtynyt myyjältä ostajalle. Kirjanpidossa on tällöin käytössä myyntisaamisten ja ostovelkojen tilit.

Tilikausi: Ajanjakso joka on määritelty Suomen kirjanpitolaissa, jonka aikaisesta kirjanpidosta tehdään tilinpäätös. Yleensä 1 vuosi.

Tilinpäätös: Laaditaan 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös koostuu muun muassa tuloslaskelmasta, taseesta liitetietoineen sekä tase-erittelyistä.

Tilintarkastus: On kirjanpidon, tilinpäätöksen sekä hallituksen lakisääteistä tarkastusta. Se on suoritettava aina mikäli tilintarkastuslaissa olevat pienyhtiön rajat ylittyvät tai jos yhtiösopimuksessa se on vaadittu. Tilintarkastuksen suorittaa vain tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja, joka on saanut suojatun ammattinimekkeen.

Toimintakertomus: Ylimmän johdon näkemys tilikaudesta sanallisessa muodossa, joka laaditaan tilinpäätöksen yhteydessä suurimmissa yrityksissä. Määrämuotoisen dokumentin on oltava vertailukelpoinen aiempiin ja sen on sisällettävä osakeyhtiölain vaatimat tiedot.

Tosite: Todentaa liiketapahtuman, joko sähköisessä tai paperisessa muodossa. Kirjanpito perustuu liiketapahtumiin, jotka käsittävät osto-, myynti- ja jaksotustapahtumat.

Ulkoinen laskentatoimi: Koostuu yrityksen kirjanpidosta ja sen ulkoisille sidosryhmille tarkoitetuista raportoinneista. Tilinpäätös ja verotukseen liittyvät raportit ovat tärkeimpiä ulkoisen laskentatoimen tuotoksia.

Vaihto-omaisuus: Sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.

Vakavaraisuus: Tarkoittaa yrityksen terveyttä siten, ettei vieraan pääoman osuus ole hallitseva. Vakavaraisuudessa on kyse yrityksen mahdollisuuksista selviytyä taloudellisista velvoitteistaan pitkällä aikavälillä.

TAMPERE

Hämeenkatu 26 A
33200 Tampere
(03) 271 0700

PARKANO

Keskuskatu 8
39700 Parkano
(03) 44 7200

HÄMEENLINNA

Raatihuoneenkatu 17 A
13100 Hämeenlinna
(03) 4670 200

VALKEAKOSKI

Valtakatu 15
37600 Valkeakoski
(03) 573 0520