Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta säädetään kirjanpitolaissa sekä osakeyhtiölaissa.

Kirjanpitolain vuoden 2016 uudistuksen myötä pienemmiltä yhtiöiltä poistui velvollisuus laatia konsernitilinpäätös. Ennen konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus täyttyi, mikäli konsernin emoyhtiö jakoi osinkoa tai jos seuraavista rajoista ylittyi enemmän kuin yksi:

  • liikevaihto 7,3 M€
  • tase 3,65 M€
  • 50 työntekijää

Raja-arvojen ylittyminen määritellään konserniyhtiöiden yhteenlaskettujen lukujen perusteella emoyhtiön tilinpäätöspäivänä. Lakiuudistuksen myötä rajat nousivat seuraaviksi:

  • liikevaihto 12 M€
  • tase 6 M€ 
  • 50 työntekijää

Osakeyhtiölakiin sisältyy vaatimus konsernitilinpäätöksen laatimisesta, jos emoyhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille tai jos kyseessä on julkinen yhtiö. Osakeyhtiölain 2016 muutoksen myötä konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole niin sanotun pienkonsernin osalta. Kyseessä on pienkonserni, jos yllä mainituista päivitetyistä raja-arvoista enintään yksi täyttyy päättyneellä sekä sitä edeltävällä tilikaudella.

Miksi sitten laatia vapaaehtoisesti konsernitilinpäätös?

Vaikka lainsäädännön edellytystä konsernitilinpäätöksen laatimiselle ei enää ole, kiinnostaa monia sidosryhmiä saada oikea ja riittävä kuva konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta siten kuin konserniyrityksistä muodostuisi yksi kirjanpitovelvollinen. Konsernitilinpäätös helpottaa huomattavasti oikean ja riittävän kuvan muodostumista myös konsernin johdolle. Usein esimerkiksi luotonantajia, omistajia tai sijoittajia kiinnostaa nähdä konsernin taloudellinen tilanne ja tulontuottamiskyky, yksittäisen yhtiöiden lukujen lisäksi.

Myös omistajien ja johdon on tarpeellista saada oikea kuva kokonaistilanteesta päätöksenteon tueksi.
Mikäli konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden rajat eivät vielä täyty, mutta todennäköisesti siinä tilanteessa ollaan 1-3 vuoden päästä, on järkevää olla pitämättä välivuosia konsernitilinpäätöksen laadinnasta. Tällöin säilyy myös vertailukelpoisuus tilikausien välillä.

Rahan tuhlausta?

Mahdollisesti, mikäli konsernitilinpäätöstä ei käytetä hyväksi. Kuitenkin konsernitilinpäätöksen hinta on pieni, jos sillä saadaan esimerkiksi varmistettua rahoitusneuvottelut rahoitusyhtiön kanssa. Konsernitilinpäätökseen voidaan vakuuttaa myös muut yhteistyökumppanit konsernin talouden tilasta ja liiketoiminnan kannattavuudesta ja myös johto saa selkeän kuvan koko konsernin taloudellisesta tilanteesta. Vapaaehtoinen konsernitilinpäätös voidaan myös laatia suppeampana versiona, jos sitä ei oteta mukaan viralliseen tilinpäätökseen. Tällöin yhtiö laatii normaalin tilinpäätöksen sekä erilliset konserniluvut ilman liitetietoja konsernista. Tällaisia vapaaehtoisia konsernilukuja ei tarvitse tilintarkastaa, eikä julkaista, mutta johto ja sidosryhmät saavat tarvittavat tiedot konsernin taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen ei ole ydinfysiikkaa, mutta luotettavien lukujen saamiseksi on hyvä käyttää asiantuntijaa. Meillä Gylling Accountingilla on vahva kokemus erilaisista konserneista, pienistä kotimaisista omistajayrittäjävetoisista konserneista suuriin kansainvälisiin konserneihin. Mikäli kiinnostuit ja haluaisit kuulla lisää konsernitilinpäätöksestä oman konsernisi osalta ole ihmeessä yhteydessä asiantuntijatiimimme vetäjään Terhi Porkkaan: terhi.porkka@gylling.fi

Touko Leppiniemi

Asiantuntija

touko.leppiniemi@gylling.fi