Työsopimus on tärkeä paperi molemmille osapuolille ja sitä laatiessa kannattaa yksityiskohtia sekä sanamuotoja miettiä tarkkaan. Työsopimuksen laatimiseen vaikuttavat työoikeudelliset normit kuten lainsäädäntö sekä työehtosopimus. Jos työskentelyalalla on yleissitova työehtosopimus, työnantajan on hyvä perehtyä siihen. Työn tekemiseen vaikuttavat myös työpaikan sisäiset normit ja vakiintuneet käytännöt, työsopimus sekä työnantajan direktio-oikeus. Työlainsäädännössä on työsopimuksen suhteen niin pakottavia, puolipakottavia kuin tahdonvaltaisia säännöksiä.

Kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet; työn tekemisestä, työnantajan lukuun, työnantajan johdon ja valvonnan alla, palkkaa tai muuta vastinetta vastaan, kyseessä on työsopimussuhde. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Mikäli työsopimus tehdään suullisesti, on työnantajan joka tapauksessa annettava kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Kirjallinen muoto on suullista sopimusta parempi selkeytensä ja todistettavuutensa vuoksi. Jos esim. työsuhteen aikana syntyy kiista jonkin ehdon sisällöstä, voi suullisesti sovitun asian todistaminen voi olla erittäin vaikeaa. Työsopimuksen tekemisen apuna kannattaa käyttää valmiita malleja.

Työsopimus sisältää sen osapuolet, siinä ilmoitetaan työn alkamisajankohta ja työntekopaikka. Sopimukseen kirjataan myös sen laatu, onko työsopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Työsopimus on toistaiseksi voimassa, ellei muuta näytetä. Määräaikaisuuden perusteen on tultava sopimuksesta ilmi, paitsi jos se on tehty määräaikaiseksi työntekijän aloitteesta. Jos työnantaja sallii työnteon jatkua työsuhteen päätyttyä, on kyseessä työsuhteen hiljainen pidennys. Koeajasta on mainittava, vaikka se olisi työehtosopimuksen mukainen.

Työsopimus kertoo myös työntekijän pääasialliset työtehtävät, palkan ja muut mahdolliset vastikkeet, palkanmaksukauden, säännöllisen työajan (myös ylitöiden korvaamisesta hyvä olla maininta), irtisanomisajan tai sen määräytymisen perusteen, vuosiloman määräytymisen sekä lomarahojen maksamisen ja sovellettavan työehtosopimuksen. Työsopimusosapuolet allekirjoittavat ja saavat molemmat omat kappaleensa sopimuksesta. Työsopimus voi haluttaessa sisältää yksityiskohtia esim. matka-ajan palkasta ja matkakustannusten korvaamisesta, kertausharjoitusajan palkasta tai salassapitosopimuksen. Joskus työsopimukseen halutaan liittää myös kilpailukieltosopimus, jolla halutaan estää työntekijän meneminen kilpailijalle töihin tai kilpailevan yritystoiminnan perustaminen työsuhteen jälkeen tietyllä ajalla. Työsopimuksen osina salassapito- ja kilpailukieltoehtoihin kannattaa tutustua huolellisesti ennen niiden hyväksymistä, koska ne saattavat vaikeuttaa huomattavasti työllistymistä tai yritystoiminnan harjoittamista työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijän näkökulmasta kilpailukieltosopimus heikentää aina työntekijän asemaa ja esim. sopimussakkoihin sitoutumista on hyvä välttää.

Neuvoja työsopimuksen laatimiseen?

Teemme toimeksiantoja myös kertaluontoisesti yrityksille, joten laitattehan rohkeasti viestiä mikäli kaipaatte tukea työsopimusasioissa.

Yhteistyöterveisin

Anu Syrjälä
Palkka- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija
anu.syrjala@gylling.fi